Työhyvinvointia on helppo rakentaa silloin, kun se on aidosti osa yrityksen arvoja. Granlundin Jyväskylän-yksikössä työntekijöiden hyvinvointia tukevat sekä työnantaja että Kielo. Tupla-annos työhyvinvointia näkyy osapuolten hyvänä yhteistyönä ja konkreettisina arjen tekoina.

Siina Hara nauttii yhteisöllisistä aktiviteeteista. Teen paljon etätöitä, joten sosiaalinen kohtaaminen toimistolla on minulle tärkeä juttu. Kaikki yhteinen tekeminen käy, oli sitten lautapelejä tai liikuntaa.

Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlund tunnetaan ennen kaikkea alan rohkeana uudistajana ja kattavana palveluntarjoajana. Yli 1100 ihmistä työllistävä konserni panostaa voimakkaasti myös työntekijöidensä hyvinvointiin.

– Työhyvinvointi on meillä strateginen painopiste, sillä haluamme olla työntekijöillemme paras mahdollinen työpaikka, kertovat konsernin laatu- ja vastuullisuusasiantuntija Siina Hara ja Granlund Jyväskylän toimitusjohtaja Jari Manninen.

– Koska asiantuntijatyö on nimenomaan henkisesti kuormittavaa, panostamme konserni- ja yhtiötasolla monipuoliseen virkistystoimintaan ja organisaatiokulttuuriin. Meidän kaltaisessa, nopeasti kasvavassa konsernissa yhteisöllisyyden vaaliminen ja kehittäminen on todella tärkeää. Vahva Granlund-henki on yksi syy, miksi ihmiset haluavat olla meillä töissä, Hara kertoo.

Työhyvinvointi on elämäntilanteen kokonaisvaltaista tukemista

Työhyvinvointia kehitetään Granlundissa niin yksilö-, lähiyhteisö- kuin konsernitasollakin. 

– Meillä on konsernille yhteisiä juttuja, kuten hierontaetu, Smartum-liikuntasetelit ja työsuhdepyörät, mutta annamme myös alueyhtiöille vapauden suunnitella heille itselleen kiinnostavaa ja sopivaa virkistystoimintaa, Hara sanoo.

Haasteet työhyvinvoinnin kehittämisessä ovat hyvin samankaltaisia kaikissa yrityksissä: Osa innostuu todella paljon, osa ei lainkaan.

Tästä syystä Granlundin Jyväskylän-yksikössä suunnitellaan hyvin monipuolista tarjontaa.

– Syksyn ohjelmassa on mm. keilausta, padelia ja sulkapalloa. Meiltä oli tiimi mukana Finlandia Marathonilla. Esimerkiksi peli-illat vetävät myös sellaisia, jotka eivät niin innostu urheilusta. Valon kaupunki -tapahtumaan osallistuimme perheiden kera yhteisellä kierroksella, Manninen listaa.

Hara huomauttaa, että työhyvinvointia lisäävät niin ikään pienet arjen asenteet, kuten perhemyönteisyys.

– Kyllä meillä ihan reilusti kannustetaan myös miehiä jäämään kotiin lasten kanssa, kun tulee perheenlisäystä tai lapsi sairastuu.

– Ennakoivaa työtä tehdään tiiviisti työterveyden kanssa ja seurantaa puolestaan kuukausittaisen fiilispulssikyselyn ja eNPS eli Employee Net Promoter Score -mittariston avulla. Tulokset ovat olleet hyviä. Ja jos mittareiden kautta ilmenee jotain hälyttävää, pystymme puuttumaan asiaan nopeasti, Hara selventää.

Granlund työllistää Suomessa yli 1100 asiantuntijaa ympäri Suomen, joista Jyväskylän toimiostolla Mattilanniemessä reilu 30. Siina Hara työskentelee emoyhtiön palveluksessa ja Jari Manninen vetää Granlund Jyväskylän tytäryhtiötä. – Granlundilla on toimintaa lähes 30 pisteessä ympäri Suomen. Olemme saaneet paljon kiitosta hajautetusta mallista, joka mahdollistaa halukkaille palaamisen omalle kotiseudulleen.

Jyväskylästä kestävän työmatkaliikkumisen pilottikaupunki

Kokeilunhalu kuvaa hyvin Granlundia myös hyvinvoinnin osalta. Jyväskylän-yksikkö on pilotoinut konsernin sisällä uutta kestävän liikkumisen mallia, missä työnantaja tukee päästötöntä tai vähäpäästöistä työmatkaliikkumista.

– Asiantuntijaorganisaationa iso osa päästöistämme syntyy liikkumisesta, esimerkiksi juuri työpaikkamatkoista. Kestävä liikkuminen tukee ihmisten hyvinvoinnin lisäksi hiilineutraaliustavoitteitamme, Manninen huomauttaa.

– Vuoden 2021 alussa verotuksen osalta kannattavammaksi muuttunut työsuhdepyöräetu on kannustanut työntekijöitä ottamaan käyttöön sekä tavallisia että sähköpyöriä. Lisäksi kokeilemme tällä hetkellä työntekijöille maksutonta Linkki-työmatkalippua, hän kertoo.

Granlundin tilat sijaitsevat Mattilanniemessä Kielon kiinteistössä. Hara ja Manninen kiittelevät tapaa, jolla Kielo on kuunnellut heidän toiveitaan.

– Kävi ilmi, että työmatkapyöräilyä vähentää pelko siitä, että kallis pyörä varastetaan ulkotelineestä. Nostimme tämän esille ja Kielo suunnitteli kiinteistön sisälle lukitun säilytystilan, jossa pyöriä on turvallista säilyttää työpäivän ajan, Manninen kertoo.

Hara ja Manninen ovat tyytyväisiä Kielon hyvinvointitarjontaan, joka on linjassa ja täydentää heidän omaa työhyvinvointipanostustaan.

– Tiedämme, että moni on tykännyt esimerkiksi hyvinvointiaamiaisista, kehonkoostumusmittauksista ja joogatunneista. Varsinkin niihin tilaisuuksiin, jotka järjestetään tässä omassa kiinteistössä, on ollut hyvin helppo mennä mukaan.

#Kieloliikkuu innostaa kokeilemaan

Kielon palvelupäällikkö Anna Väisäsen mukaan työhyvinvoinnin tukeminen on keskeinen osa Kielon vastuullisuusstrategiaa. #kieloliikkuu on ohjelma, jolla tuetaan asiakasyritysten työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista.

– Panostamme käytännönläheiseen toimintaan, johon ihmisillä olisi mahdollisimman matala kynnys osallistua. Tarjolla on esimerkiksi ohjattua liikuntaa kuntokeskus Klub1:llä, hyvinvointiaiheisia webinaareja, alennuksia liikuntatapahtumiin sekä kiinteistökohtaisia palveluja. Kuuntelemme tarkalla korvalla asiakasyritysten toiveita.

Kielolla on iloittu Granlundin tavasta tukea työntekijöiden kestävää työmatkaliikkumista. 

– Granlund on hieno esimerkki yrityksestä, joka kannustaa kulkemaan työmatkat muullakin kuin autolla. Halukkaille on tarjolla työsuhdepyörä ja joukkoliikennelippu. Me olemme puolestamme tarjonneet pyörille turvalliset säilytystilat ja Mattilanniemen pihaan on nyt tullut myös vähäpäästöinen yhteiskäyttöauto asiakkaidemme toiveesta, Väisänen kertoo.

Oletko jo tutustunut Kielo liikkuu -ohjelmaan? Lue lisää täältä:

Teksti: Annukka Ollitervo

Kuvat: Kari Merikanto