Blogi

Mikä ihmeen superkompensaatio?

Järjestimme keskiviikkona 21.10. Kielo liikkuu -hyvinvointikampanjan puitteissa historiamme ensimmäisen webinaarin, jonka aiheena oli työntekijän superkompensaatio. Aiheesta tuli meille kertomaan liikuntabiologi Janne Hautala, joka työskentelee jyväskyläläisessä, syketeknologian saralla johtavassa asemassa toimivassa Firstbeat Oy:ssa.

Superkompensaatio ei terminä välttämättä ole kaikille tuttu, mutta sen alta avautui äärimmäisen mielenkiintoinen aihepiiri, jossa käsiteltiin elämäntapojemme vaikutusta suorituskykyymme. Elintavat näkyvät tuottavuudessamme. Tarvitsemme päivän aikana stressiä, rasitusta ja palautumista. Näiden tekijöiden tasapainon saavuttaminen auttaa meitä jaksamaan sekä työssä että vapaa-ajalla. Ja kaikkia näitä tekijöitä tarvitaan. Stressi koetaan usein negatiivisena tekijänä, mutta sitä se ei suinkaan ole. Stressin avulla selvitään päivän tehtävistä ja ilman sitä mitään ei tapahtuisi. Stressin puute elämässä on yhtä lailla kuormittavaa ja aiheuttaa ihmisessä uupumustilan. Avainsana on siis tasapaino.

Kun stressi ja palautuminen ovat tasapainossa, voimavaramme riittävät koko päivän. Voimavarat toki kuluvat, mutta eivät lopu kesken. Yön aikana merkittävä palautuminen nostaa voimavaramme lähtötason entistä korkeammalle. Kutakuinkin tätä tarkoitetaan superkompensaatiolla.

Webinaarissa tuli esiin myös toinen ainakin itselleni uusi termi ”presenteismi” eli sairausläsnäolo, jolla tarkoitetaan tuottavuuden laskua jonkin tekijän vaikutuksesta. Janne käytti esimerkkinä väsyneenä työskentelyä, joka laskee tuottavuuttamme merkittävästi, ja joka varmasti on monelle tuttu olotila. Unen merkitys ihmisen suorituskykyyn on valtava, ja se vaikuttaa myös mm. ajanhallintaamme, päätöksentekokykyymme, muistiin ja motivaatioon.  Työnantajanäkökulmasta henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen on siis suora panostus työn tuottavuuteen. Presenteismin hyvällä hallinnalla saadaan aikaan kilpailuetua yrityksen tuottavuuteen. Esimerkin mukaan jokainen työhyvinvointiin sijoitettu euro palaa 3–6 kertaisena takaisin.

Tällä hetkellä elämme aikaa, jossa etätyö näyttelee hyvin suurta roolia usean ihmisen elämässä. Etätyö on tuonut omat haasteensa niin johtamiseen kuin työntekijöiden arkeen. Työn ja vapaa-ajan sekoittuessa työn rytmittäminen ja taukojen pitäminen unohtuu pitäen meitä jatkuvassa kuormitustilassa. Päivän aikana tapahtuva palautuminen loistaa poissaolollaan, kun luontaiset juttutuokiot ja totutut kahvihetket työkavereiden kanssa ovat jääneet pois työpäivästä. Yleisesti muita syitä riittämättömään palautumiseen ovat mm. liian vähäinen uni, alkoholi, huono kunto sekä liiallinen kovatehoinen liikunta yhdistettynä työkuormitukseen. Yksi mielenkiintoinen tekijä on myös puhumattomuus eli se, ettemme kerro, jos voimme huonosti. Etätyössä tämä puhumattomuus korostuu entisestään, kun spontaaneja tilaisuuksia juttelulle on vähemmän. Esimiehille tässä tilanteessa annettiinkin ohjeeksi, että tärkeintä on tuntea työntekijänsä. Tiivis yhteydenpito tiimiläisiin auttaa tunnistamaan ja tietämään sen, kuinka he yksilöinä työnsä kuormittavuuden kokevat ja mikä olisi kullekin optimaalinen rytmi etätyöarjessa.

Stressin ja palautumisen välinen tasapaino on siis avain hyvinvointiimme. Hyvään uneen ja palautumiseen vaikuttavat ne valinnat, joita teemme päivän aikana. Tasapainon tavoitteleminen ei kuitenkaan ole nopea prosessi, ja keinot sen löytymiseen ovat hyvinkin yksilöllisiä. Tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä. Jannen esitys sai ainakin itseni pohtimaan omia elintapojani ja voimavarojani. Tunnistin itseni useastakin esimerkistä ja mielenkiinto stressin ja palautumisen tasapainon selvittäminen omassa arjessani heräsi. Ympäristöllä ja olosuhteilla on vaikutusta hyvinvointiini, mutta suurin vaikuttaja taidan sittenkin olla minä itse.

Hyvinvointiterveisin,

Katja

Kielon asiakkuustiimi

#hyvinvointi #palautuminen #stressi #superkompensaatio #kieloliikkuu #webinaari

Takaisin uutisiin