Blogi Innova 3

Hyvästä tunnelmasta hyötyy koko yritys

Hyvä tunnelma lisää luovuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta. Se sitouttaa, auttaa oppimaan nopeammin ja tekemään parempia päätöksiä. Hyvästä tunnelmasta hyötyvät kaikki, niin työntekijät kuin yrityksen johtokin. Mutta mitä pitää johtaa, kun johdetaan tunnelmaa?

 Tunnelmajohtamiseen erikoistunut valmentaja ja tietokirjailija Marjo Rantanen oli pääpuhujana Kielon aamiaistilaisuudessa 29.1.2020. Tunnelmajohtaminen ei ole kuitenkaan pelkästään tunteista puhumista, vaan Rantanen haluaa herätellä ihmisiä miettimään tunnelmamuotoilua laajemmin. Tunnelmamuotoilussa on kolme näkökulmaa, jotka pitää ottaa huomioon kaikessa kohtaamisessa olipa sitten kyseessä moottoritien varressa sijaitseva huoltoasema, trendikaupunginosan design-liike tai uusi toimistotila.

Sosiaaliset tunteet suurimmassa roolissa

Ensimmäinen näkökulma liittyy toimintaympäristöön. Tunnelmaan vaikuttavat kaikki asiat, mitä ihmiset aistivat tilassa. Minkälainen valaistus on? Entä väriskaala? Tilan muotokieli, akustiikka, ilmanvaihto? Paikan henki syntyy siitä, miten paikasta pidetään huolta. ”Hyvä tila ei tarkoita automaattisesti kallista, sillä tila voi olla miten hieno tahansa, mutta ihmiset eivät siellä viihdy, jos he eivät tunne oloaan kotoisaksi”, kuvailee Marjo Rantanen.

Toisekseen pitää tarkastella yhteisön toimintamalleja ja prosesseja. Kaikilla toimialoilla on omanlaisensa perinteet ja rutiinit, joiden kautta yritys toimii. Esimerkiksi miten asiakas hakee lounaan huoltoasemalla tai miten asiakas otetaan vastaan vaatekaupassa. ”Jokaisen työntekijän pitää ymmärtää paikkansa oman yhteisönsä toimintamallissa. Hyvä tunnelma ei voi syntyä, jos ihmiset eivät ymmärrä, miksi he ovat yrityksessä ja mitä heidän odotetaan saavan aikaan.”

Kolmas ja kaikkein tärkein seikka tunnelman luomisessa on työpaikan sosiaaliset tunteet, eli mitä tapahtuu ihmisten kesken. Lopulta ei ole väliä minkälaiset seinät ja prosessit ovat, jos ihmiset eivät puhu toisilleen ja tunnelma yhteisössä on jäätävä.

Tunnelman päälle rakennetaan menestys

Hyvä tunnelma on kivijalka, jonka päälle rakennetaan koko yrityksen menestys. Tunteita on iso kirjo, mutta työyhteisössä keskeiset viihtymiseen liittyvät tekijät ovat lopulta yksinkertaisia. Jos työntekijä kokee, että häntä arvostetaan, hänen motivaationsa nousee. Samoin henkilö tarvitsee varmuuden tunteen yrityksen ja oman työn tulevaisuudesta. Sekä tunteen siitä, että asioihin voi vaikuttaa ja esihenkilö kuuntelee alaisen ajatuksia ja ideoita.

”Yhteenkuuluvuuden tunne on hirveän tärkeä, ja sen puuttuminen on suurin syy pitkiin sairauspoissaoloihin Suomessa. Yhteenkuuluvuuteen satsaus kuitenkin vaihtelee työpaikoilla paljon. Ja sitten ihmetellään, miksi ihmiset eivät viihdy”, kummastelee Rantanen.

Numeroiden illuusio

Tunnelma latistuu, jos tunteet joutuvat yhteisössä koetukselle ja niitä loukataan. Tunnelma myös pysyy alhaisena, jos tilanteeseen ei osata puuttua johdon toimesta.

”Suomalaisista johtajista ja esimiehistä 70 prosenttia on tosi asiakeskeisiä ja pysyy numeroissa. Meillä on illuusio, että kun johdetaan numeroilla, niin ollaan varmalla pohjalla. Tämä on iso haaste”, kertoo Rantanen.

Rantanen kiinnostui aikoinaan tunnelmajohtamisesta, koska se vaikuttaa niin suoraan yrityksen menestykseen. Hyvä tunnelma lisää tuottavuutta ja tehokkuutta, huono lisää yksilöpeliä, saa ihmiset keskittymään vääriin asioihin ja projektit venyvät. Tämä kaikki lisää yrityksen kustannuksia, sillä lieveilmiöinä sairauspoissaolot lisääntynyt, henkilöt vaihtuvat ja yritys joutuu palkkaamaan uusia työntekijöitä normaalia enemmän.

”Monesti luullaan, että esimerkiksi vaateliikkeellä tai ravintolalla on huono sijainti, vaikka ihmiset menevät hyvän fiiliksen perässä vaikka mihin. Tunnelma tarttuu. Jos esimerkiksi yhdellä henkilöllä on tiimissä jatkuvasti huono päivä, niin raskas ilmapiiri tarttuu muihin. Ihmiset kokevat, että huono asia ikään kuin tapahtuisi heille itselleen, ja se vie voimia. Se on kuin passiivista tupakointia”, vertaa Rantanen.

Lisää keskustelua

Tunnelmamuotoilussa pitää kuitenkin hyväksyä, että tunnelma ei ole kaikille sama, vaan se on hyvin henkilökohtainen asia. Oma työyhteisö tietää parhaiten, mikä siellä toimii ja miten työyhteisö voi toimia parhaimmalla tavalla.

Rantanen kannustaakin työyhteisöjä keskustelemaan avoimesti tunnelmaan liittyvistä asioista, vaikka tunneasiat ja motivaatiokysymykset ovat monesti johtajille luontaisesti vieraita. Tiedetään, että pitäisi pitää henkilökunnasta huolta, niin silti se voi olla vaikeaa. Suomalaiset ovat kuitenkin tunnollisia ja haluavat olla hyviä työssään – jopa johtajat kaipaavat suosittelijoita.

”Näen työssäni, että työntekijät ovat kypsyneitä vanhaan yrityskulttuuriin ja muutosta kaivataan. Esihenkilön ei tarvitse istua koko ajan vieressä, jos tunnelma on hyvä. Kaikkeen, mikä helpottaa työn sujuvuutta ja yhteishenkeä, kannattaa panostaa!”

 

Takaisin uutisiin