Blogi Innova 3

Hyvästä tunnelmasta hyötyy koko yritys

Hyvä tunnelma lisää luovuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta. Se sitouttaa, auttaa oppimaan nopeammin ja tekemään parempia päätöksiä. Hyvästä tunnelmasta hyötyvät kaikki, niin työntekijät kuin yrityksen johtokin. Mutta mitä pitää johtaa, kun johdetaan tunnelmaa?

 Tunnelmajohtamiseen erikoistunut valmentaja ja tietokirjailija Marjo Rantanen oli pääpuhujana Kielon aamiaistilaisuudessa 29.1.2020. Tunnelmajohtaminen ei ole kuitenkaan pelkästään tunteista puhumista, vaan Rantanen haluaa herätellä ihmisiä miettimään tunnelmamuotoilua laajemmin. Tunnelmamuotoilussa on kolme näkökulmaa, jotka pitää ottaa huomioon kaikessa kohtaamisessa olipa sitten kyseessä moottoritien varressa sijaitseva huoltoasema, trendikaupunginosan design-liike tai uusi toimistotila.

Sosiaaliset tunteet suurimmassa roolissa

Ensimmäinen näkökulma liittyy toimintaympäristöön. Tunnelmaan vaikuttavat kaikki asiat, mitä ihmiset aistivat tilassa. Minkälainen valaistus on? Entä väriskaala? Tilan muotokieli, akustiikka, ilmanvaihto? Paikan henki syntyy siitä, miten paikasta pidetään huolta. ”Hyvä tila ei tarkoita automaattisesti kallista, sillä tila voi olla miten hieno tahansa, mutta ihmiset eivät siellä viihdy, jos he eivät tunne oloaan kotoisaksi”, kuvailee Marjo Rantanen.

Toisekseen pitää tarkastella yhteisön toimintamalleja ja prosesseja. Kaikilla toimialoilla on omanlaisensa perinteet ja rutiinit, joiden kautta yritys toimii. Esimerkiksi miten asiakas hakee lounaan huoltoasemalla tai miten asiakas otetaan vastaan vaatekaupassa. ”Jokaisen työntekijän pitää ymmärtää paikkansa oman yhteisönsä toimintamallissa. Hyvä tunnelma ei voi syntyä, jos ihmiset eivät ymmärrä, miksi he ovat yrityksessä ja mitä heidän odotetaan saavan aikaan.”

Kolmas ja kaikkein tärkein seikka tunnelman luomisessa on työpaikan sosiaaliset tunteet, eli mitä tapahtuu ihmisten kesken. Lopulta ei ole väliä minkälaiset seinät ja prosessit ovat, jos ihmiset eivät puhu toisilleen ja tunnelma yhteisössä on jäätävä.

Tunnelman päälle rakennetaan menestys

Hyvä tunnelma on kivijalka, jonka päälle rakennetaan koko yrityksen menestys. Tunteita on iso kirjo, mutta työyhteisössä keskeiset viihtymiseen liittyvät tekijät ovat lopulta yksinkertaisia. Jos työntekijä kokee, että häntä arvostetaan, hänen motivaationsa nousee. Samoin henkilö tarvitsee varmuuden tunteen yrityksen ja oman työn tulevaisuudesta. Sekä tunteen siitä, että asioihin voi vaikuttaa ja esihenkilö kuuntelee alaisen ajatuksia ja ideoita.

”Yhteenkuuluvuuden tunne on hirveän tärkeä, ja sen puuttuminen on suurin syy pitkiin sairauspoissaoloihin Suomessa. Yhteenkuuluvuuteen satsaus kuitenkin vaihtelee työpaikoilla paljon. Ja sitten ihmetellään, miksi ihmiset eivät viihdy”, kummastelee Rantanen.

Numeroiden illuusio

Tunnelma latistuu, jos tunteet joutuvat yhteisössä koetukselle ja niitä loukataan. Tunnelma myös pysyy alhaisena, jos tilanteeseen ei osata puuttua johdon toimesta.

”Suomalaisista johtajista ja esimiehistä 70 prosenttia on tosi asiakeskeisiä ja pysyy numeroissa. Meillä on illuusio, että kun johdetaan numeroilla, niin ollaan varmalla pohjalla. Tämä on iso haaste”, kertoo Rantanen.

Rantanen kiinnostui aikoinaan tunnelmajohtamisesta, koska se vaikuttaa niin suoraan yrityksen menestykseen. Hyvä tunnelma lisää tuottavuutta ja tehokkuutta, huono lisää yksilöpeliä, saa ihmiset keskittymään vääriin asioihin ja projektit venyvät. Tämä kaikki lisää yrityksen kustannuksia, sillä lieveilmiöinä sairauspoissaolot lisääntynyt, henkilöt vaihtuvat ja yritys joutuu palkkaamaan uusia työntekijöitä normaalia enemmän.

”Monesti luullaan, että esimerkiksi vaateliikkeellä tai ravintolalla on huono sijainti, vaikka ihmiset menevät hyvän fiiliksen perässä vaikka mihin. Tunnelma tarttuu. Jos esimerkiksi yhdellä henkilöllä on tiimissä jatkuvasti huono päivä, niin raskas ilmapiiri tarttuu muihin. Ihmiset kokevat, että huono asia ikään kuin tapahtuisi heille itselleen, ja se vie voimia. Se on kuin passiivista tupakointia”, vertaa Rantanen.

Lisää keskustelua

Tunnelmamuotoilussa pitää kuitenkin hyväksyä, että tunnelma ei ole kaikille sama, vaan se on hyvin henkilökohtainen asia. Oma työyhteisö tietää parhaiten, mikä siellä toimii ja miten työyhteisö voi toimia parhaimmalla tavalla.

Rantanen kannustaakin työyhteisöjä keskustelemaan avoimesti tunnelmaan liittyvistä asioista, vaikka tunneasiat ja motivaatiokysymykset ovat monesti johtajille luontaisesti vieraita. Tiedetään, että pitäisi pitää henkilökunnasta huolta, niin silti se voi olla vaikeaa. Suomalaiset ovat kuitenkin tunnollisia ja haluavat olla hyviä työssään – jopa johtajat kaipaavat suosittelijoita.

”Näen työssäni, että työntekijät ovat kypsyneitä vanhaan yrityskulttuuriin ja muutosta kaivataan. Esihenkilön ei tarvitse istua koko ajan vieressä, jos tunnelma on hyvä. Kaikkeen, mikä helpottaa työn sujuvuutta ja yhteishenkeä, kannattaa panostaa!”

 

Lue lisää



Uutinen

Aamutilaisuus 29.1.2020: Hyvinvointi

Hyvä tunnelma -yrityksen menestyksen kivijalka

”Jokainen työntekijä on tunnelmajohtaja, ei vain esimies tai yrityksen johto.”

Kielon aamutilaisuuksien seuraavan tapahtuman vuoro on 29.1.2020, klo 8-10.

Puhujana tilaisuudessa on Marjo Rantanen, tunnelmajohtamisen positiivista energiaa säteilevä valmentaja, tietokirjailija, juontaja ja stand up -koomikko. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus liiketoiminnan kehittämisestä ja henkilöstövalmennuksesta.

Tapahtuma järjestetään Ravintola Salviassa (Ylistönmäentie 26). Tilaisuus on maksuton ja sisältää herkullisen aamiaisen.

Ilmoittaudu mukaan

 

Lue lisää



Blogi Innova 3

Vastuullinen työympäristö lisää työnhyvinvointia ja tehokkuutta

Kielo Office Solutionsin seuraavan toimistokiinteistön Innova 3:n suunnittelu on käynnissä ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Kielolle on tärkeää, että uudet toimistotilat Jyväskylän Lutakossa suunnitellaan palvelemaan nykyajan yritysten ja työntekijöiden tarpeita. Myös vastuullisuus on olennainen osa tätä yhtälöä, sillä vastuullinen työympäristö antaa niin yrityksille kuin työntekijöillekin monia etuja.

Rakennetun ympäristön merkitys on suuri niin taloudellisen vastuun, ympäristövastuun kuin sosiaalisen vastuunkin näkökulmasta. Talotekniikkajärjestelmien asiantuntijayritys Aren aluejohtaja Ari Kinnunen näkee, että toimitilojen viihtyvyys lähtee työnantajan vastuullisuudesta, halusta huolehtia työntekijöiden työympäristöstä parhaalla mahdollisella tavalla. Kinnunen oli pääpuhujana Kielo Office Solutionsin 15.1.2020 järjestämässä tilaisuudessa, jossa pohdittiin vastuullisuutta kasvun edellytyksenä.

Aistiärsykkeetön ympäristö on tärkeä viihtyvyystekijä

Kun Are huolehtii Kielon toimitilojen talotekniikkajärjestelmistä, yritys pitää varsinaisina asiakkainaan toimitilojen vuokralaisten työntekijöitä. Tärkeintä on, että loppukäyttäjä on tyytyväinen työtilaansa, koska se tukee sekä työhyvinvointia että työtehokkuutta. Yrityksille tämä näkyy lopulta kustannustehokkuutena ja työn tuottavuutena.

”Aren tehtävänä on luoda toimitiloihin sellaiset sisäolosuhteet, joissa ihmiset voivat tehdä työnsä hyvin. Työntekijöistä on kova kilpailu: yhdelle merkitsee eniten hyvä palkka, toiselle hyvä johtaminen, jollekin on tärkeää työpaikan viihtyvyys. Haluamme tukea Kielon vuokralaisten työntekijöiden aivotyön tuottavuutta rakentamalla heille työympäristö, jossa ei ole aistiärsykkeitä. Tällaisessa ympäristössä on muun muassa tasainen valaistus, lämpötila sekä ilmanvaihto ja se on äänetön sekä raikas”, kuvailee Kinnunen.

Aistiärsykkeettömän työympäristön taustalla on puolestaan ympäristövastuullisuus. Uusi toimitila tulee olemaan esimerkiksi matalaenergiakiinteistö, jossa lämmitykseen ei käytetä kuumaa vettä, vaan haaleaa, ja jäähdytykseen ei käytetä kylmää vettä, vaan viileää. Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa myös jäähdytysenergian kierrätysjärjestelmän. Tämä tarkoittaa, että tietokoneista ja ihmisistä tuleva lämpöenergia otetaan talteen ja kierrätetään sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan ilman että syntyy hukkalämpöä.

Uudet tekniikat tukevat aivotyötä

Arella mietitään paljon aivojen toimintaa: miten aivot toimivat työpäivän aikana, millaisissa olosuhteissa keskittyminen herpaantuu, miten ihminen voi parhaiten keskittyä työhönsä ja mitkä olosuhteet tukevat oppimista?

”Tämä on tärkeää ihan turvallisuudenkin kannalta, ja haluamme omalla toiminnallamme tukea aivotyötä toimitiloissa. Työnantajat ja työntekijät voivat silloin keskittyä täysillä omaan toimialaansa”, pohtii Kinnunen.

Puheesta teoiksi

Vastuu on välittämistä ja se kuuluu meille kaikille. Omalta osaltaan Kielo haluaa luoda toimintaympäristön, jossa kaikilla asiakasyrityksillä ja niiden työntekijöillä on edellytykset toimia vastuullisesti. Vastuullisuudessa huomioidaan vaikutukset niin ympäristöön, ihmisiin kuin yhteiskuntaankin. Näihin panostetaan myös Innova 3:ssa aina sen suunnittelusta lähtien.

”Ratkaisuissa näkyvät kestävän kehityksen energiavalinnat sekä terveellisyyttä ja turvallisuutta edistävät talotekniikkaratkaisut ja käytännöt. Tulemme myös kannustamaan työntekijöitä ekologisempiin valintoihin liikkumisessa muun muassa panostamalla pyöräparkkiin ja tuomalla mahdollisuuden yhteiskäyttöautoon”, kuvailee Kielon liiketoimintayksikön johtaja Olli Peltokoski.

”Lisäksi työntekijöiden viihtyvyyden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäminen on vastuullisuutta parhaimmillaan. Haluamme tehdä konkreettisia tekoja vastuullisuuden eteen ja työntekijöiden parhaaksi”, sanoo Peltokoski.

Lisätietoja:

Ari Kinnunen, aluejohtaja, Are Oy, p. 040 300 5205, ari.kinnunen@are.fi

Olli Peltokoski, liiketoimintayksikön johtaja, Kielo Office Solutions, p. 050 505 0233, olli.peltokoski@kieloofficesolutions.fi

 

 

Lue lisää



Uutinen

Tammikuun tapahtumat: Vastuullisuus ja hyvinvointi

Kiinnostaisiko kuulla, miten aivotyön tuottavuutta saadaan lisättyä muovaamalla työympäristöä tai miten oman työyhteisön tunnelmaa voisi johtaa?

Meillä on ilo kutsua Sinut aamiaistilaisuuksiimme, joissa tarkastelemme teemoja vastuullisuus ja hyvinvointi.

Puhujina muun muassa ARE Oy:n aluejohtaja Ari Kinnunen ja tunnelmajohtamisen valmentaja Marjo Rantanen.

Tutustu aamujen antiin ja ilmoittaudu nyt mieleiseesi tilaisuuteen – tai vaikka kumpaankin.

Lisätietoja:Kutsu aamiaistilaisuuksiin vastuullisuuus ja hyvinvointi 2

Paikkoja tilaisuuteen on rajoitetusti, joten toimithan nopeasti. Ilmoittaudu mukaan nyt!

Ystävällisin terveisin / Best Regards,

Kielon asiakkuustiimi

Kielo Office Solutions

jyvaskyla@kieloofficesolutions.fi

 

Lue lisää



Blogi Innova 3

Yhteisöllinen toimintakulttuuri -arjen kohtaamiset ja työntekijäkokemus tiloissa ja tiimeissä

Innova 3:sta tehdään tulevaisuuden toimintaympäristö

Kielo Office Solutions on investoimassa yli 20 miljoonaa euroa Jyväskylän Lutakkoon rakennettavaan toimistotaloon, jollaista ei ole Keski-Suomessa aiemmin nähty. Tavoitteena on, että Innova 3 valmistuu syksyllä 2021. Innova 3:n toimistotilat suunnitellaan palvelemaan nykyajan yritysten ja työntekijöiden tarpeita. Kantavana teemana Innova 3:ssa on yhteisöllisyys.

Työelämä on kovassa murroksessa: töiden projektinomaisuus, etätyöt, ympäri maailmaa olevat tiimit, töiden pirstaloituminen ylipäänsä. Kuitenkin ihmisillä on perustarve kuulua johonkin yhteisöön.
”Työyhteisö, jossa voit olla oma itsesi, haastaa kollegaa ja antaa kehitysideoita, on äärimmäisen tärkeä osa yksilön työviihtyvyyttä. Yhteisöllisyyden kokemus lisää sosiaalista pääomaa, eli luottamusta ja vastavuoroisuutta, jolloin kaikki haluavat antaa parhaansa. Tämä puolestaan auttaa parhaiten yritystä pääsemään kohti tavoitteita”, kuvailee yrityskulttuurin asiantuntija ​Heidi Länsisalmi​. Länsisalmi oli pääpuhujana Kielo Office Solutionsin 18.12.2019 järjestämässä tilaisuudessa, jossa käsiteltiin yhteisöllistä toimintakulttuuria toimitiloissa ja tiimeissä.


”Sillä on myös syvempi merkitys, että tehdään yhdessä asioita kohti yhteistä tavoitetta. Tässä ajassa, jossa tehdään paljon etätöitä ja tiimit on hajautettu, jo pelkkä työpaikalle tulo on monelle ainutlaatuinen yhteisöllisyyden kokemus: tunnet olevasi osa joukkuetta. Sillä on suuri merkitys, kokeeko olevansa vain vierailemassa omalla työpaikalla vai tunteeko kuuluvansa yhteisöön, jota voi ylpeänä edustaa.”
Yhteisömanagerina ja yrittäjänä työskentelevä Länsisalmi on tutkinut yrityskulttuureja erityisesti kasvuyritysten rekrytoinnin näkökulmasta, muun muassa Futuricella, Vincitillä ja Reaktorilla. Hän iloitsee, että yrityskulttuurin merkitys ymmärretään yhä enemmän myös muilla toimialoilla ja pienemmissä yrityksissä. 


”Yrityskulttuurin merkitys korostuu erityisesti sitoutumisessa yhteiseen tekemiseen ja sisäisenä palona toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Parhaat tekijät haluavat työskennellä parhaassa tiimissä. Vetovoimana ovat toiset ihmiset. Sitoutuneet ihmiset taas kokevat yhteiset tavoitteet voimakkaammin ja pysyvät yrityksessä pidempään. Jos työntekijä kokee saavansa arvoa ympärillään olevista ihmisistä, se kirittää jokaista tekemään parhaansa. Tällöin osaamisen kasvu ja tekemisen halu kumuloituvat yhteisön sisällä”, pohtii Länsisalmi.


Hyvinvointi näkyy yritysten menestyksessä


Kun Lutakon Innova-alue valmistuu kokonaisuudessaan Innova 3:n myötä, siellä tulee toimimaan 150 yritystä ja yli 3500 työntekijää. Innova 3 suunnitellaan tiloiltaan sellaisiksi, että ne ovat muunneltavissa yritysten erilaisten tarpeiden mukaan.


”Yritykset tarvitsevat yhä joustavampia tilaratkaisuja. Innova 3:n nykyaikainen arkkitehtuuri ja tekniikka mahdollistavat tilojen muokattavuuden ja tukevat monimuotoisia ja yhteisöllisiä tiloja. Kielon  Innova-alueella on myös co-working tiloja, jotka tarjoavat varsinkin pienemmille tiimeille ja yrityksille parhaita paikkoja päästä osaksi yhteistä tekemisen tyyliä. Kielon toimintamalliin kuuluu myös verkostoitumistapahtumat, joissa Kielon yhteisön jäsenet pääsevät kuulemaan mielenkiintoisia aiheita ja samalla kasvattamaan verkostojaan. Haluamme luoda Innova 3:sta bisneksen kodin, jossa menestys syntyy hyvinvoinnin sivuvaikutuksena”, kertoo liiketoimintayksikön johtaja ​Olli Peltokoski​ Kielolta.
Heidi Länsisalmi näkee, että uudenlaisen työntekemisen tavan omaksuneet ihmiset ymmärtävät intuitiivisesti yhteistilojen merkityksen ja hakeutuvat paikkoihin, joissa voi törmätä muihin ihmisiin ja verkostoitua. Ja miksipä ei – yhteisöllisissä tiloissa syntyy positiivista energiaa, työnimua ja oppimista.
Yhteisölliset tilat eivät ole kuitenkaan itsessään ketään autuaaksi tekeviä paikkoja ja terminä se voidaan käsittää hyvin monin tavoin. 


”Tilaa pitää osata käyttää oikein ja omiin tavoitteisiin. Yhteisöllisessä tilassa on erilaisille työtehtäville suunniteltu erilaiset paikat. Ei yksi toimistotila tai työhuonekaan sovellu kaikille. Ihmiset ovat erilaisia, jolloin itsensä tunteminen myös työskentelytavoissa korostuu. Sille toivoisi työpaikoilla kiinnitettävän enemmän huomiota ja joustoa puolin ja toisin. Etätyö voi olla yksilölle hyvinkin tehokasta, kun taas luovuus ja ideointi tarvitsevat usein aivan toisenlaisen tilan ja vapaamuotoista ajatusten törmäämistä”, kuvailee Länsisalmi.


Nykyaikainen kyläyhteisö


Työelämän muutos haastaa koko työyhteisön ymmärryksen siitä minkälaisia työtehtäviä ja mitä työntekoon liittyviä tarpeita yrityksessä on. Miten toimia yksilöinä, mutta osana yhteisöä.
”Jos ennen ihmisillä oli ympärillään heimo ja kyläyhteisö, niin nyt meillä on työpaikan kahvihuone. Eläkkeelle jäävät tai työpaikkaa vaihtavat sanovat usein, että he jäävät kaipaamaan juuri työyhteisöä. Iso osa ihmissuhteistamme muodostuu juuri työpaikoilla ja kollega saattaa tietää enemmän työkaverin elämäntilanteesta kuin tämän omat sukulaiset. Sellainen ympäristö on mieletön voimavara”, sanoo Länsisalmi.


Lisätietoja: Heidi Länsisalmi, yhteisömanageri, Yritystehdas, p. 0​50 3621383, ​heidi@yritystehdas.fi Olli Peltokoski, liiketoimintayksikön johtaja, Kielo Office Solutions, p. 050 505 0233, olli.peltokoski@kieloofficesolutions.fi

 

 

 

Lue lisää



Innova 3 Uutinen

Keski-Suomen Kauppakamarin lehti: Lutakkoon nousee uusi bisneksen koti

Innova 3:n pääteemoina yhteisöllisyys, työhyvinvointi ja vastuullisuus.

Emme myy seiniä, vaan kotia bisnekselle, ideoille, kasvulle, työlle ja menestykselle. Panostamalla yhteisöllisyyteen, työhyvinvointiin ja vastuullisuuteen työpaikka on vetovoimainen ja takaa sen, että työntekijät viihtyvät. Menestyksen tekevät ihmiset.

Lue Keski-Suomen Kauppakamarin lehden artikkelista lisää:

Lue artikkeli tästä

 

 

Lue lisää