Blogi

Arjen hyvinvointi koostuu pienistä teoista

Sukelsimme torstaina LeWellin yrittäjän ja hyvinvointivalmentaja Kaisa Wallinheimon johdolla tutustumaan arjen hyvinvointitaitoihin. Arki on meille monelle asia, joka pyörii omalla painollaan. Rutiinit kuljettavat arkea eteenpäin ja voimmekin olla kiitollisia siitä, kuinka rutiinimme helpottavat useita eri henkilöitä ja heidän aikatauluja sisältävän kokonaisuuden hallintaa. Kuitenkin myös juuri siksi, että arkemme saattaa helposti pyöriä automaatilla, voi pienten arjen hyvinvointia tukevien tekojen sovittaminen yhtälöön mukaan tuoda merkittävän määrän hyvinvointia lisää elämäämme.

Yksi Kaisan antamista vinkeistä on huomion kiinnittäminen hengitykseen. Erityisesti stressaavissa tilanteissa, joita saatamme kohdata päivän aika useita, hengitys muuttuu helposti ja huomaamattomasti pinnalliseksi. Pinnallinen hengitys ylläpitää kehon stressitilaa ja tuo mukanaan helposti muun muassa päänsärkyä ja heikkoa oloa. Pienet hetket päivän aikana, jolloin pysähdymme huomioimaan hengityksemme tukevat jaksamistamme.

Keskustelua käytiin myös siitä, mille hyvinvointi arjen keskellä oikeasti tuntuu. Kaisan sanoin; ”Meistä jokainen on oman hyvinvointinsa pääarkkitehti.” Hyvinvoivan arjen tunteen määrittää siis jokainen itse itselleen. Minulle hyvinvoiva arki on riittävä määrä energiaa ja tasapainoa työn ja kodin välillä. Energiaa työhön ja työkavereiden kanssa sparraukseen, energiaa lapsen kanssa ulkoiluun ja leikkimiseen, energiaa panostaa ruokailuihin ja omiin urheiluhetkiin, ja myös malttia ja ymmärrystä antaa yöunille tarvittava aika jättämällä sohvalla rentoutumisen aika illalla lyhyemmäksi.

Arjen hyvinvointia ei siis rakenneta vain vapaa-ajalla liikunnan, syömisen ja unen kautta, vaan pienillä teoilla, pysähtymisillä ja itsenä huomioimisen hetkillä päivän aikana. Ja näillä pienillä hetkillä onkin ihanan helppo lähteä liikkeelle, kun omaan hyvinvointiin aletaan panostaa.

Toivotamme kaikille ihanaa marraskuuta kynttilöiden tuodessa tunnelmaa pimeneviin iltoihin!

Ronja,

Kielon asiakkuustiimistä

Lue lisää



Blogi

Mikä ihmeen superkompensaatio?

Järjestimme keskiviikkona 21.10. Kielo liikkuu -hyvinvointikampanjan puitteissa historiamme ensimmäisen webinaarin, jonka aiheena oli työntekijän superkompensaatio. Aiheesta tuli meille kertomaan liikuntabiologi Janne Hautala, joka työskentelee jyväskyläläisessä, syketeknologian saralla johtavassa asemassa toimivassa Firstbeat Oy:ssa.

Superkompensaatio ei terminä välttämättä ole kaikille tuttu, mutta sen alta avautui äärimmäisen mielenkiintoinen aihepiiri, jossa käsiteltiin elämäntapojemme vaikutusta suorituskykyymme. Elintavat näkyvät tuottavuudessamme. Tarvitsemme päivän aikana stressiä, rasitusta ja palautumista. Näiden tekijöiden tasapainon saavuttaminen auttaa meitä jaksamaan sekä työssä että vapaa-ajalla. Ja kaikkia näitä tekijöitä tarvitaan. Stressi koetaan usein negatiivisena tekijänä, mutta sitä se ei suinkaan ole. Stressin avulla selvitään päivän tehtävistä ja ilman sitä mitään ei tapahtuisi. Stressin puute elämässä on yhtä lailla kuormittavaa ja aiheuttaa ihmisessä uupumustilan. Avainsana on siis tasapaino.

Kun stressi ja palautuminen ovat tasapainossa, voimavaramme riittävät koko päivän. Voimavarat toki kuluvat, mutta eivät lopu kesken. Yön aikana merkittävä palautuminen nostaa voimavaramme lähtötason entistä korkeammalle. Kutakuinkin tätä tarkoitetaan superkompensaatiolla.

Webinaarissa tuli esiin myös toinen ainakin itselleni uusi termi ”presenteismi” eli sairausläsnäolo, jolla tarkoitetaan tuottavuuden laskua jonkin tekijän vaikutuksesta. Janne käytti esimerkkinä väsyneenä työskentelyä, joka laskee tuottavuuttamme merkittävästi, ja joka varmasti on monelle tuttu olotila. Unen merkitys ihmisen suorituskykyyn on valtava, ja se vaikuttaa myös mm. ajanhallintaamme, päätöksentekokykyymme, muistiin ja motivaatioon.  Työnantajanäkökulmasta henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen on siis suora panostus työn tuottavuuteen. Presenteismin hyvällä hallinnalla saadaan aikaan kilpailuetua yrityksen tuottavuuteen. Esimerkin mukaan jokainen työhyvinvointiin sijoitettu euro palaa 3–6 kertaisena takaisin.

Tällä hetkellä elämme aikaa, jossa etätyö näyttelee hyvin suurta roolia usean ihmisen elämässä. Etätyö on tuonut omat haasteensa niin johtamiseen kuin työntekijöiden arkeen. Työn ja vapaa-ajan sekoittuessa työn rytmittäminen ja taukojen pitäminen unohtuu pitäen meitä jatkuvassa kuormitustilassa. Päivän aikana tapahtuva palautuminen loistaa poissaolollaan, kun luontaiset juttutuokiot ja totutut kahvihetket työkavereiden kanssa ovat jääneet pois työpäivästä. Yleisesti muita syitä riittämättömään palautumiseen ovat mm. liian vähäinen uni, alkoholi, huono kunto sekä liiallinen kovatehoinen liikunta yhdistettynä työkuormitukseen. Yksi mielenkiintoinen tekijä on myös puhumattomuus eli se, ettemme kerro, jos voimme huonosti. Etätyössä tämä puhumattomuus korostuu entisestään, kun spontaaneja tilaisuuksia juttelulle on vähemmän. Esimiehille tässä tilanteessa annettiinkin ohjeeksi, että tärkeintä on tuntea työntekijänsä. Tiivis yhteydenpito tiimiläisiin auttaa tunnistamaan ja tietämään sen, kuinka he yksilöinä työnsä kuormittavuuden kokevat ja mikä olisi kullekin optimaalinen rytmi etätyöarjessa.

Stressin ja palautumisen välinen tasapaino on siis avain hyvinvointiimme. Hyvään uneen ja palautumiseen vaikuttavat ne valinnat, joita teemme päivän aikana. Tasapainon tavoitteleminen ei kuitenkaan ole nopea prosessi, ja keinot sen löytymiseen ovat hyvinkin yksilöllisiä. Tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä. Jannen esitys sai ainakin itseni pohtimaan omia elintapojani ja voimavarojani. Tunnistin itseni useastakin esimerkistä ja mielenkiinto stressin ja palautumisen tasapainon selvittäminen omassa arjessani heräsi. Ympäristöllä ja olosuhteilla on vaikutusta hyvinvointiini, mutta suurin vaikuttaja taidan sittenkin olla minä itse.

Hyvinvointiterveisin,

Katja

Kielon asiakkuustiimi

#hyvinvointi #palautuminen #stressi #superkompensaatio #kieloliikkuu #webinaari

Lue lisää



Blogi

Kielo liikkuu – kampanja / lokakuu 2020

Syksy on parasta aikaa liikkua!

Järjestämme lokakuun ajaksi Kielo liikkuu -kampanjan, jossa motivoimme jokaista teistä liikkumaan eri tavoilla: työmatkoilla, etätöissä, taukojumpaten tai vaikkapa kävelypalaverin muodossa.

Jokainen viikko sisältää oman teemansa, jonka lisäksi tarjoamme loistavia etuja:

  • Webinaari: Työntekijän superkompensaatio, Firstbeat Janne Hautala: 21.10. klo 9-10. Ilmoittaudu tästä: Ilmoittaudu webinaariin
  • Webinaari: Arjen hyvinvointitaidot, LeWell Kaisa Wallinheimo: 29.10. klo 9-10. Ilmoittaudu tästä: Ilmoittaudu webinaariin
  • Taukojumppavideot käyttöönne loppuvuoden ajaksi, linkki videoihin tiedotteessa (pyydä tiedote: jyvaskyla@kieloofficesolutions.fi).
  • Juoksukoulu, sisältäen teoriaillan ja käytännön harjoituksen, teoria 27.10 (mahdollisuus osallistua myös etänä): Ilmoittaudu juoksukouluun
  • Kehonkoostumusmittauksia Elixialla 27.10.-28.10., varaa aikasi: jyvaskyla@elixia.fi
  • 10% alennus Elixian jäsenyyksistä Kielon asiakkaille: ELIXIA Kielo -jäsenyydet
  • Tutustu maksutta Ohjelmakaaren Kuntokaaren kuntosaliin, pyydä oikeudet avaimeesi vko 44:n aikana
  • Maksuton kokeilu ryhmäliikuntatunnille viikolla 44, varaa paikkasi: www.katarinamieskonen.fi
  • Huikeat palkinnot #Kieloliikkuu -kilpailussa: voit voittaa saunaillan valitsemassasi Kielon saunatilassa tai muita hyvinvointiaiheisia upeita palkintoja (mukana yhteistyössä LeWell Ja Elixia)

Nyt kannattaa siis laittaa meidät somessa seurantaan!

Kuinka huolehdit hyvinvoinnistasi/miten liikut? Vastaa kuvalla somessa, ja tägää se #kieloliikkuu, niin olet mukana kilpailussa!

Instagramista löydymme kielojkl, ja LinkedIn ja Facebookissa @Kielo Office Solutions.

Kun henkilöstö voi hyvin, yritys voi hyvin!

 

Hyvinvointiterveisin,

Kielon asiakkuustiimi

 Kielo Office Solutions

jyvaskyla@kieloofficesolutions.fi

 

Lue lisää



Blogi Uutinen

Kielon kestävän kehityksen projekti

Saimme hiljattain valmiiksi kestävän kehityksen projektin Jyväskylän kiinteistöissämme, jonka lopputuloksena kiinteistöjen hiilidioksidipäästöt vähenivät 630 tonnia ja kokonaisenergiankulutus väheni 30 prosenttia, ja arvoja pyritään parantamaan entisestään. Myös ympäristösertifiointeja saatiin parannettua. Olemme myös siirtyneet käyttämään vihreää sähköä kaikissa kiinteistöissämme.

Kielon kiinteistöissä Jyväskylässä tehtiin vuoden 2018-2019 aikana runsaasti energiantehostamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Perusteellisen kartoitustyön ja energiasimuloinnin jälkeen päädyttiin tekemään kustannustehokkaita toimenpiteitä Innova 1, Innova 4, Mattilanniemi 6, Mattilanniemi 8 ja Ohjelmakaari 10 +2 rakennuksissa.

Toimenpiteet keskittyivät jokaisessa kohteessa hukkaenergioiden hyödyntämiseen lämpöpumppujärjestelmän avulla, Ohjelmakaaressa hyödynnetään myös maalämpöä.

Mattilanniemessä uudistettiin yleisten tilojen valaistusta LED valaisimilla ja uudistettiin ilmanvaihdon ilmamääräsäätimet. Innova 1:ssä mentiin kohti tarpeenmukaista ilmanvaihtoa lisäämällä kerroskohtaiset sulkupellit ilmanvaihtoon.

Katso video energiatehostustoimenpiteillä saavutetuista tuloksista tästä:

Linkki videoon

Lue lisää



Blogi Innova 3

Hyvästä tunnelmasta hyötyy koko yritys

Hyvä tunnelma lisää luovuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta. Se sitouttaa, auttaa oppimaan nopeammin ja tekemään parempia päätöksiä. Hyvästä tunnelmasta hyötyvät kaikki, niin työntekijät kuin yrityksen johtokin. Mutta mitä pitää johtaa, kun johdetaan tunnelmaa?

 Tunnelmajohtamiseen erikoistunut valmentaja ja tietokirjailija Marjo Rantanen oli pääpuhujana Kielon aamiaistilaisuudessa 29.1.2020. Tunnelmajohtaminen ei ole kuitenkaan pelkästään tunteista puhumista, vaan Rantanen haluaa herätellä ihmisiä miettimään tunnelmamuotoilua laajemmin. Tunnelmamuotoilussa on kolme näkökulmaa, jotka pitää ottaa huomioon kaikessa kohtaamisessa olipa sitten kyseessä moottoritien varressa sijaitseva huoltoasema, trendikaupunginosan design-liike tai uusi toimistotila.

Sosiaaliset tunteet suurimmassa roolissa

Ensimmäinen näkökulma liittyy toimintaympäristöön. Tunnelmaan vaikuttavat kaikki asiat, mitä ihmiset aistivat tilassa. Minkälainen valaistus on? Entä väriskaala? Tilan muotokieli, akustiikka, ilmanvaihto? Paikan henki syntyy siitä, miten paikasta pidetään huolta. ”Hyvä tila ei tarkoita automaattisesti kallista, sillä tila voi olla miten hieno tahansa, mutta ihmiset eivät siellä viihdy, jos he eivät tunne oloaan kotoisaksi”, kuvailee Marjo Rantanen.

Toisekseen pitää tarkastella yhteisön toimintamalleja ja prosesseja. Kaikilla toimialoilla on omanlaisensa perinteet ja rutiinit, joiden kautta yritys toimii. Esimerkiksi miten asiakas hakee lounaan huoltoasemalla tai miten asiakas otetaan vastaan vaatekaupassa. ”Jokaisen työntekijän pitää ymmärtää paikkansa oman yhteisönsä toimintamallissa. Hyvä tunnelma ei voi syntyä, jos ihmiset eivät ymmärrä, miksi he ovat yrityksessä ja mitä heidän odotetaan saavan aikaan.”

Kolmas ja kaikkein tärkein seikka tunnelman luomisessa on työpaikan sosiaaliset tunteet, eli mitä tapahtuu ihmisten kesken. Lopulta ei ole väliä minkälaiset seinät ja prosessit ovat, jos ihmiset eivät puhu toisilleen ja tunnelma yhteisössä on jäätävä.

Tunnelman päälle rakennetaan menestys

Hyvä tunnelma on kivijalka, jonka päälle rakennetaan koko yrityksen menestys. Tunteita on iso kirjo, mutta työyhteisössä keskeiset viihtymiseen liittyvät tekijät ovat lopulta yksinkertaisia. Jos työntekijä kokee, että häntä arvostetaan, hänen motivaationsa nousee. Samoin henkilö tarvitsee varmuuden tunteen yrityksen ja oman työn tulevaisuudesta. Sekä tunteen siitä, että asioihin voi vaikuttaa ja esihenkilö kuuntelee alaisen ajatuksia ja ideoita.

”Yhteenkuuluvuuden tunne on hirveän tärkeä, ja sen puuttuminen on suurin syy pitkiin sairauspoissaoloihin Suomessa. Yhteenkuuluvuuteen satsaus kuitenkin vaihtelee työpaikoilla paljon. Ja sitten ihmetellään, miksi ihmiset eivät viihdy”, kummastelee Rantanen.

Numeroiden illuusio

Tunnelma latistuu, jos tunteet joutuvat yhteisössä koetukselle ja niitä loukataan. Tunnelma myös pysyy alhaisena, jos tilanteeseen ei osata puuttua johdon toimesta.

”Suomalaisista johtajista ja esimiehistä 70 prosenttia on tosi asiakeskeisiä ja pysyy numeroissa. Meillä on illuusio, että kun johdetaan numeroilla, niin ollaan varmalla pohjalla. Tämä on iso haaste”, kertoo Rantanen.

Rantanen kiinnostui aikoinaan tunnelmajohtamisesta, koska se vaikuttaa niin suoraan yrityksen menestykseen. Hyvä tunnelma lisää tuottavuutta ja tehokkuutta, huono lisää yksilöpeliä, saa ihmiset keskittymään vääriin asioihin ja projektit venyvät. Tämä kaikki lisää yrityksen kustannuksia, sillä lieveilmiöinä sairauspoissaolot lisääntynyt, henkilöt vaihtuvat ja yritys joutuu palkkaamaan uusia työntekijöitä normaalia enemmän.

”Monesti luullaan, että esimerkiksi vaateliikkeellä tai ravintolalla on huono sijainti, vaikka ihmiset menevät hyvän fiiliksen perässä vaikka mihin. Tunnelma tarttuu. Jos esimerkiksi yhdellä henkilöllä on tiimissä jatkuvasti huono päivä, niin raskas ilmapiiri tarttuu muihin. Ihmiset kokevat, että huono asia ikään kuin tapahtuisi heille itselleen, ja se vie voimia. Se on kuin passiivista tupakointia”, vertaa Rantanen.

Lisää keskustelua

Tunnelmamuotoilussa pitää kuitenkin hyväksyä, että tunnelma ei ole kaikille sama, vaan se on hyvin henkilökohtainen asia. Oma työyhteisö tietää parhaiten, mikä siellä toimii ja miten työyhteisö voi toimia parhaimmalla tavalla.

Rantanen kannustaakin työyhteisöjä keskustelemaan avoimesti tunnelmaan liittyvistä asioista, vaikka tunneasiat ja motivaatiokysymykset ovat monesti johtajille luontaisesti vieraita. Tiedetään, että pitäisi pitää henkilökunnasta huolta, niin silti se voi olla vaikeaa. Suomalaiset ovat kuitenkin tunnollisia ja haluavat olla hyviä työssään – jopa johtajat kaipaavat suosittelijoita.

”Näen työssäni, että työntekijät ovat kypsyneitä vanhaan yrityskulttuuriin ja muutosta kaivataan. Esihenkilön ei tarvitse istua koko ajan vieressä, jos tunnelma on hyvä. Kaikkeen, mikä helpottaa työn sujuvuutta ja yhteishenkeä, kannattaa panostaa!”

 

Lue lisää



Blogi

Palautuminen hyvinvoinnin tukena

Keskiviikon 22.1. aamutilaisuudessa Fiilussa Neurosonicin Marco Kääriäinen kertoi palautumisesta hyvinvoinnin tukena. Kääriäisen kehittämä N.A.P Pod on nyt asiakkaidemme koekäytössä 2 viikon ajan Innova 1 kokouskeskuksessa, 3. kerroksessa. Käy testaamassa mitä 10 minuutin power napit tekevät työtehollesi ja hyvinvoinnillesi!

”Neurosonic lähettää kehoon erittäin matalataajuista värähtelyä. Teknologia edistää kehon luonnollisia korjaavia ominaisuuksia erityisesti unen laadun ja tehon kautta.
Neurosonic ohjaa mekaanisesti meditaation kaltaiseen tilaan. Värähtelyllä vaikutetaan suoraan autonomiseen hermostoon, jolloin mielen ei tarvitse työskennellä rentoutuakseen. Hermoston mekanismit aktivoituvat ja stressiperäiset oireet, kuten ahdistus, unihäiriöt ja asiakaskokemusten mukaan myös kipu helpottuu. Ennaltaehkäisevä vaikutus pitää sinusta huolta joka päivä.
Eri tehoalueilla saadaan aikaan erilaisia vaikutuksia. Värähtely auttaa urheilijaa tai työssä stressaantunutta palautumaan nopeammin ja aktivoivilla ohjelmilla herätellään kehoa tuleviin suorituksiin nostamalla vireystilaa.” -Neurosonic: https://neurosonic.fi/pages/menetelma

Lue lisää